Yritysten välisen digitaalisen tiedonvaihdon parhaiden käytäntöjen state-of-the-art seminaari

16.6.2020

DBE Core Oy syntyi 2016 alkaneesta DBE Core tutkimuksesta 3/2018 tutkimuksissa syntyneiden tutkimustulosten soveltamiseksi käytäntöön ja Linux Foundationin kanssa tehtävän yhteistyön mahdollistamiseksi.

DBE Core Oy:n yhteyteen perustettiin 3/2020 voittoa tavoittelematon DBE LAB kokoamaan tehtyjen tutkimusten, pilottien ja käytännön tulokset, soveltamaan ja kehittämään tuloksia edelleen sekä käynnistämään ja osallistumaan tutkimuksiin ja pilotteihin. DBE LAB käyttää tähän tarkoitukseen DBE Core platformia sekä vastaavia alustoja, ja osaamistaan yritysten väliseen digitaaliseen tiedonvaihtoon kehitetyistä tietomalleista ja –standardeista sekä niiden soveltamiseen tarkoitetuista työkaluista.

Seminaarin tavoitteena oli käydä läpi useasta toisiaan täydentävästä näkökulmasta tilanne yritysten välisen digitaalisen tiedonvaihdon parhaiden käytäntöjen osalta:

  • Taloudellinen ja arvon tuoton näkökulma – mitä arvoa ja taloudellista hyötyä tiedonvaihdon digitalisointi tuottaa.

  • Johtamisen näkökulma – millaisia yritysverkostoja tiedonvaihdon digitalisointi synnyttää, miten ne vaikuttavat verkoston toimijoiden kilpailukykyyn, miten päätöksiä tehdään yritysverkostossa.

  • Logistiikan ja informaatiologistiikan näkökulma – miten jakaa tietoja hajautetusti, mihin ja miksi tietomalleja tarvitaan tiedonvaihdon digitalisoinnissa, miten tiedonvaihdon digitalisointi vaikuttaa tilaus-toimitusketjun ja logistiikan ammattilaisten työhön.

  • Teknologian näkökulma – mitä ainutlaatuista hyötyä pilvipalvelun ja lohkoketjuteknologian soveltaminen tuottaa tiedonvaihdon digitalisoinnille.

Seminaariin osallistui lähes neljäkymmentä alojensa asiantuntijaa, ja seminaaria seuranneen työpajatyöskentelyn anti oli erinomainen - kiitos kaikille osallistujille!

Seminaarin avaus ja ohjelman esittely

Tomi Dahlberg

DBE LAB

01 DBE Lab kevätseminaari 2020 Tomi Dahlberg.pdf

Esityksen sisältö: Seminaarin avaus ja ohjelman esittely

Tomi Dahlberg esittelee seminaarin ohjelman, DBE LAB:in, seminaarin ja DBE Core Oy:n taustalla olevat tutkimusprojektit ja tutkimusprojektien neljä merkittävintä tulosta.

  • Tilaisuuden esittely ja toimintaohjeita seminaariin osallistuneille

    • Taloudellisen ja arvon tuoton näkökulma

      • Mitä arvoa ja hyötyä logistiikan tiedonvaihdon automatisointi tuottaa

        • Markku Kuula, Professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

      • Kuinka tarkasti hyötyjä voi arvioida ja mitä työkaluja kustannussäästöjen arvioimiseksi on kehitetty

        • Kari Korpela ja Karri Lahtinen, DBE Core Oy

    • Johtamisen näkökulma

      • Mitä tietoja yritykset haluavat ja eivät halua vaihtaa keskenään digitaalisesti

        • Tiina Nokkala, Turun ammattikorkeakoulu

      • Mitä yritykset ovat tehneet tiedonvaihdon digitalisoimiseksi 5 keskeisen dokumentin osalta

        • Hannu Kivinen, DBE LAB

      • Onko ekosysteemejä / yritysverkostoja olemassa reaalimaailmassa ja voiko niitä hallita? Mikä on yrityksen ekosysteemistrategia? Inhimilliset arvoajurit ekosysteemitoiminnassa.

        • Karri Mikkonen, DBE Core Oy

    • Informaatiologistiikan ja teknologian näkökulma

      • Miten hajautettu muodoltaan ja sisällöltään epäyhtenäinen tieto saadaan yhteentoimivaksi

        • Tomi Dahlberg, DBE LAB

      • Mitä ovat UBL ja PEPPOL, mitä arvoa ja hyötyä ne tuottavat tiedon yhteentoimivuudelle ja vaihdolle

        • Kari Korpela, DBE Core Oy

      • Mitä ainutlaatuista lohkoketjuteknologia ja pilvipalvelut tarjoavat yritysten väliselle digitaaliselle tiedonvaihdolle

        • Mika Lammi, DBE Core Oy

  • Seminaarin ja DBE Core Oy:n taustalla olevien projektien esittely

    • Maritime Digital Supply Scpace, Digital Supply Chain Core, Smartlog, DBE Core Transport Co-creation

  • DBE LAB esittely

    • Voittoa tavoittelematon laboratorio, jonka tehtävä on jatkaa tutkimustoimintaa ja osallistua uusiin tutkimuksiin.

    • Tarjotaan tutkimusprojektien pohjalta rakennettua DBE Core alustaa sandboxina kokeilu ja pilottihankkeisiin yrityksille

    • Jäsenmaksu 1000 € / vuosi

  • Tutkimusprojektien neljä keskeistä tulosta:

    • Hajautettuja yhteensopimattomia tietoja voidaan vaihtaa ja jakaa sopimalla tähän käytettävistä sanomista

    • Tietojen automaattinen vaihto ja jako onnistuu parhaiten puolueettoman toimijan alustan avulla

    • Puolueettoman toimijan alusta tulee tarjota rajapinta-ratkaisuja kunkin toimijan omien ratkaisujen kehittämiseen

    • Tiedon laadusta huolehtiminen tietoa ensiluonnissa ja tiedon siirtäminen muuttumattomana luovat arvoa


Mitä arvoa ja hyötyjä logistiikan tiedonvaihdon automatisointi tuottaa

Markku Kuula

Professori, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu

02 DBE Lab kevätseminaari 2020 Markku Kuula.pdf

Esityksen sisältö: Mitä arvoa ja hyötyä logistiikan tiedonvaihdon automatisointi tuottaa

Markku Kuula käy esityksessään läpi standardoinnin ja digitaalisten kuljetusdokumenttien puutteesta aiheutuvia ongelmia toimitusketjussa, miten kuljetusasiakirjastandardit ja yritysten tietojärjestelmät saadaan yhteensopiviksi, manuaalisten toimintamallien kustannustehottomuuden ja laatuvirheiden syitä, digitaalisen liikenne-ekosysteemin etuja toimitusketjun eri sidosryhmille, Euroopan komission edellyttämän “federative” alustan periaatteita ja logistiikan digitalisoinnin taloudellisia hyötyjä.

  • Esittely

    • Markku Kuulan esittely

    • Aalto yliopiston logistiikan tutkimuksen esittely

  • Standardoinnin ja digitaalisten kuljetusdokumenttien puutteesta aiheutuvat ongelmat toimitusketjussa

    • Logistiikkadokumentit ovat monimutkaisia ja niiden vaihto on tehotonta

    • Datamallien standardoimattomuus johtaa tehottomaan toimintaan

    • Luotettavan tiedon puute hidastaa tulliselvityksiä

  • Millaisia ratkaisuja tarvitaan kuljetusasiakirjastandardien ja järjestelmien yhteentoimivuuden ratkaisemiseksi

    • Toimitusketjuissa ollaan liian riippuvaisia manuaalisista paperipohjaisista dokumenteista -> 20 % kustannuksista hallintokustannuksia

      • Tarvitaan kansainvälisiä kuljetustietostandardeja

      • Tarvitaan rajapintastandardeja, jotta tieto kulkeutuu yritysten taustajärjestelmiin saumattomasti

      • Sähköiset kuljetusasiakirjat täytyy saada globaalisti käyttöön

  • Mistä kustannustehottomuus ja laatuvirheet ovat peräisin

    • Logistiikan avaintietoja syötetään moneen kertaan eri asiakirjoihin

    • Paperilla kulkee kolme kriittistä tietojoukkoa:

      • Pakkausluettelot, lentorahtikirjat ja laskut

      • Tiedot syötetään näihin dokumentteihin 7-8 kertaa saman kuljetuksen aikana

      • Joka kerta kun tietoja syötetään uudelleen, syötteissä on noin 8% virheellistä tietoa ->

        • Virheiden määrä kumuloituu. 8. syöttökerralla vain 50% tiedoista on oikeellista

  • Digitaalisen liikenne-ekosysteemin edut toimitusketjun eri sidosryhmille

    • Valmistaja / jakelija: Lisääntynyt työn tuottavuus toimisto ja logistiikkaprosesseissa, logistiikka ja kuljetuspäälliköiden parantunut päätöksenteko

    • Huolitsija: Luotettavampi lähetysdatan analysointi, kuljetusasiakirjojen valmistelussa vähemmän virheitä

    • Satamaviranomainen / Tulli (lähettävä): Voidaan hyödyntää parhaita digitaalisia logistiikkajärjestelmiä ja käytäntöjä, vakioitu ja virtaviivainen kuljetusasiakirjojen käsittely vienti-ilmoituksissa, tulliresurssien parempi kohdentaminen

    • Liikenteenharjoittaja: Parempi kuljetuskapasiteetin optimointi, pienempi liiketoimintapääoman tarve, lyhentää logistiikan läpimenoaikoja lähettävässä ja vastaanottavassa satamassa, parannettu lastinkäsittelytoimintojen logistiikan suunnittelu, operatiivinen joustavuus paranee

    • Satamaviranomainen / Tulli (vastaanottava): Parantunut läpäisykyky tuontitullien, arvonlisä- ja valmisteverojen kannossa, vähemmän manuaalisia virheitä tulli- ja veroasiakirjojen käsittelyssä, tullausprosessin tuottavuuden lisääntyminen, parantunut tulliresurssien suunnittelu

    • Jakelukeskus: Parempi logistiikan ja lastinkäsittelyn suunnittelu, yksinkertaisempi toimitustodistus ja lähetysprosessit

  • Euroopan komission edellyttämä "federative" alusta logistiikan ja kuljetusten saumattomaan tiedonjakoon

    • Suunnitteluperiaatteet: Plug & Play, teknologiariippumattomuus, federaatioratkaisu koostuu eri palveluntarjoajien alustoista, luottamus, turvallisuus ja varmuus

    • Vaatimukset standardoiduille digitaalisille kuljetuksille, dokumentoinnille, datamallien automaattiselle tietojen vaihdolle toimitusketjun toimijoiden välillä

      • Innovatiivisen logistiikan hyödyt:

        • Palvelut ja uudet liiketoimintamallit tukemassa kasvua ja kilpailukykyä

        • Järjestelmänlaajuiset operatiiviset parannuket ja logistiikan kustannustehokkuus

        • Parantuneet palvelutasot ja toimitusajat

        • Pienempi hallinnollinen taakka logistiikan tietomallistandardien avulla

        • Parannettu logistiikkavirtojen näkyvyys

  • Menetelmiä ja ohjeita standardin tietomallin suunnitellulle

  • Logistiikan digitalisoinnin taloudellisia hyötyjä

    • Manuaalisten logistiikka-asiakirjojen käsittely maksaa noin 35 € /osapuoli, sähköisesti sama kustannus <1 €

    • Manuaalisista asiakirjoista keskimäärin vain 92% kirjoitettu tai syötetty uudelleen oikein

    • Manuaalinen rahtitietojen käsittely ja välittäminen johtaa tehottomuuteen

Kuinka tarkasti hyötyjä voi arvioida ja mitä työkaluja kustannussäästöjen arvioimiseksi on kehitetty

Kari Korpela ja Karri Lahtinen

DBE Core Oy

03 DBE Lab kevätseminaari 2020 Kari Korpela Karri Lahtinen.pdf

Esityksen sisältö: Kuinka tarkasti hyötyjä voi arvioida ja mitä työkaluja kustannussäästöjen arvioimiseksi on kehitetty

Kari Korpela ja Karri Lahtinen käyvät läpi esityksessään liiketoiminnan transaktioiden määriä kansainvälisesti ja transaktioiden digitaalisuusasteita. He käyvät myös läpi case esimerkin prosessiteollisuuden manuaalisen työn kustannuksista ja esittelevät automatisoinnin säästöpotentiaalin esiin tuovaa ROI-laskuria.

  • Liiketoiminnan transaktioiden määrä kansainvälisesti

    • 2 prosessia, jotka on hyvin integroitu maailmanlaajuisesti, sähköinen maksaminen ja sähköposti. Loput ovat manuaalisia

      • Sähköinen lasku globaalisti:

        • Noin 550 miljardia sähköistä laskua, 50% kuluttajille 50% yrityksille ja julkiselle sektorille

        • Kasvu on ollut hajanaista eri alueilla, Etelä-Amerikka ja Pohjois-Eurooppa edelläkävijöitä

        • Singles day esimerkki: piikkisekuntina 325 000 transaktiota, 200 000 maksutapahtumaa

  • Case esimerkki prosessiteollisuudesta manuaalisen työn kustannuksista

    • Laskelma manuaalisen työn määrästä prosesseissa (23 prosessia). Mukana suurteollisuuden ostajia ja toimittajia (40 yhtiötä)

    • 11 miljoonaa transaktiota vuodessa. 2,5 miljoonaa laskua

    • Manuaalisen työn kustannukset: 580 miljoonaa euroa vuodessa

      • Automatisoinnin potentiaali: 2-4% parempi tulos viivan alle

    • Esimerkki kustannusten syntymisestä

  • Esimerkki säästöpotentiaalista ja ROI-laskelmasta

    • 100 000 manuaalista tilausta kohden 1 770 000 € kustannus

    • 100 000 automatisoitua tilausta kohden 200 000 € kustannus

      • Säästöpotentiaali jopa 90%

    • ROI-laskurin esittely

Mitä tietoa yritykset haluavat ja eivät halua vaihtaa keskenään digitaalisesti?

Tiina Nokkala

Turun Ammattikorkeakoulu

04 DBE Lab kevätseminaari 2020 Tiina Nokkala.pdf

Esityksen sisältö: Mitä tietoa yritykset haluavat ja eivät halua vaihtaa keskenään digitaalisesti?

Tiina Nokkala esittelee esityksessään tekemänsä tutkimuksen tuloksia siitä, mitkä tekijät vaikuttavat yritysten halukkuuteen jakaa tietoa digitaalisesti keskenään ja millaisia tietoja yritykset ovat valmiita vaihtamaan keskenään.

  • Tutkimuksen tausta

    • Tutkimusprojektit meriteollisuudessa ja prosessiteollisuudessa

    • Selvitettiin yritysten halukkuutta digitaaliseen tiedonvaihtoon

  • Tekijät, jotka lisäävät halua vaihtaa tietoa digitaalisesti

    • Mahdollisuus kontrolloida ja kehittää toimitusketjuihin liittyviä prosesseja

    • Resurssisäästöjen mahdollisuus

    • Parempi datan laatu

    • Ulkoinen paine siirtyä digitaaliseen tiedonvaihtoon

  • Tekijät, jotka vähentävät halua vaihtaa tietoa digitaalisesti

    • Yrityksen sisäiset tekijät

      • Vanhat järjestelmät

      • Datan laatu / luottamuksellinen data

      • Strategiset kysymykset

    • Riskit

      • Tietoturva

      • Väärinymmärrykset

      • Tiedon päätyminen vääriin käsiin

    • Luottamus

      • Ekosysteemissä paljon toimijoita

    • Toimintaympäristöön liittyvät tekijät

    • Kustannukset

  • Digitaalisesti vaihdettavissa olevat tiedot

    • Suunnitteluaineistot

    • Laskutukseen ja maksuihin liittyvät tiedot ja aineistot

    • Projektien aikataulut

    • Ohjeet ja takuutiedot

    • Kahdenvälinen informaatio

  • Ei-vaihdettavissa olevat tiedot

    • Kilpailuun vaikuttavat tiedot

    • Hinnoittelun taustatietoja

    • Sisäistä sensitiivistä dataa

    • Kriittisiä piirustuksia

  • Johtopäätökset

    • Haastatellut henkilöt näkivät, että lähes kaikki muutenkin jaettavissa oleva tieto ja aineisto olisi mahdollista vaihtaa myös digitaalisesti, erityisesti kahdenvälisesti

    • Erityisen hyödylliseksi nähtiin mahdollisuus jakaa suunnittelu ja aikataulutietoja, jolloin toimitusketjun ja prosessien hallinta helpottuisi

    • Toimitusketjun eri vaiheiden linkittyminen automaattisen tiedonvaihdon kautta samat tiedot tarjouspyynnöstä laskulle asti

    • Isoimpana uhkana nähtiin kilpailukykyyn liittyvät tekijät; ei haluta jakaa tietoa joka muiden on mahdollista kopioida

    • Toisaalta digitaaliseen tiedonvaihtoon ryhtyminen nähtiin markkinatilanteeseen nähden isona ponnistuksena, ja saatavilla olevia hyötyjä haluttiin vielä täsmentää

Mitä yritykset ovat tehneet tiedonvaihdon digitalisoimikseksi 5 keskeisen dokumentin osalta

Hannu Kivinen

DBE LAB

05 DBE Lab kevätseminaari 2020 Hannu Kivinen.pdf

Esityksen sisältö: Mitä yritykset ovat tehdeet tiedonvaihdon digitalisoimiseksi 5 keskeisen dokumentin osalta

Hannu Kivinen käy esityksessään läpi tiedonvaihdon automatisoinnin suurimpia hyötyjä ja automatisaation suurimpia esteitä. Sen lisäksi esityksessä käydään läpi konkreettisella tasolla millaisia toimia yritykset ovat tehneet tilauksen, kuljetustilauksen, rahtikirjan, saapumisilmoituksen ja laskun automatisoimiseksi, sekä millaisia kokemuksia automatisaatiosta on saatu.

  • 5 keskeistä dokumenttia: Tilaus, kuljetustilaus, rahtikirja, saapumisilmoitus ja lasku

  • Tiedonvaihdon automatisoinnin suurimmat hyödyt:

    • Tehokkuuden paraneminen

    • Parempi tiedon laatu

    • Virheiden väheneminen

    • Prosessihyödyt

  • Tiedonvaihdon automatisoinnin suurimmat esteet:

    • Toimittajasuhteet

    • Pienten toimijoiden rajoitukset

    • Osaamisen puute

    • Tietoturva

    • Prosessimääritykset

    • Asenne

  • Tilaus

    • Automaation taso vaihtelee, osassa yrityksissä valtaosa tilauksista on automaattisia, osassa automaatiota ei ole

    • Esimerkkejä siitä, mitä on tehty tilauksen automatisoimiseksi ja kokemukset

  • Kuljetustilaus

    • Automatisointia yleisesti yrityksissä vähän

    • Esimerkkejä siitä, mitä on tehty kuljetustilauksen automatisoimiseksi ja kokemukset

  • Rahtikirja

    • Automatisaatio vähäistä yrityksissä

    • Esimerkkejä siitä, mitä on tehty rahtikirjan automatisoimiseksi ja kokemukset

  • Saapumisilmoitus

    • Harvemmin automatisoitu

    • Esimerkkejä siitä, mitä on tehty saapumisilmoituksen automatisoimiseksi ja kokemukset

  • Lasku

    • Automatisaatio yleistä yrityksissä

    • Esimerkkejä siitä, mitä on tehty laskun automatisoimiseksi ja kokemukset

Ekosysteemit ja yrityksen ekosysteemistrategia

Karri Mikkonen

DBE Core Oy

06 DBE Lab kevätseminaari 2020 Karri Mikkonen.pdf

Esityksen sisältö: Ekosysteemit ja yrityksen ekosysteemistrategia

Karri Mikkonen esittelee yritysten ekosysteemistrategiaa. Esityksessä käydään läpi liiketoiminnan ekosysteemin merkitys, millaisia ekosysteemejä Suomessa on, yritysten ekosysteemistrategian perusta sekä sen että yrityksen ekosysteemistrategiaa ei vielä tunneta hyvin käsitteenä. Esityksessä käydään läpi myös DBE Core alustan arvoajurit ja neuvoja ekosysteemistragian luomiseen.

  • Luonnon ekosysteemi vs liiketoiminnan ekosysteemi

    • Liiketoiminnan ekosysteemi on sähköisesti kytkeytynyt, nykyään sähköpostilla

    • Nyt saatavilla uusia teknologioita, joilla ekosysteemin sähköisiä kytkentöjä voidaan parantaa

    • Yhden ison yrityksen verkoston esittäminen verkostona on virhekäsitys, joka estää aidon ekosysteemistrategian ymmärtämisen ja hyödyntämisen

    • Kilpailijat luovat liiketoiminnan ekosysteemin

      • Kaikilla on samat ongelmat, samoja toimittajia, samoja IT-taloja ja samoja pankkeja

  • Ekosysteemit Suomessa

    • Valmistava meriteollisuus

    • Prosessiteollisuus

    • Teknologiateollisuus ja Dimecc

    • Uusia ekosysteemikonsepteja: Esimerkiksi Smart Port satamalogistiikassa

  • Ekosysteemistrategian perusta on yhteinen nimittäjä

    • Liiketoiminnan ekosysteemi käsittää myös suorat ja osittaiset kilpailijat

      • Intressinä synnyttää ja ylläpitää markkinoita

    • Liiketoiminnassa fyysinen kontakti vähenee koko ajan

      • Digitalisoinnin ja tiedon koostamisen trendi jatkuu voimakkaana

    • Yrityksen ekosysteemistrategiaa ei tunneta

      • Yrityksen ekosysteemistrategiaa ei tunneta, vallalla yrityskeskeinen ajattelutapa

      • "Minkä ERP teki organisaatioihin, lohkoketju tekee firmojen välille"

        • ERP on parantanut yksittäisen organisaation sisäistä toimintaa

      • Mitä on ekosysteemistrategia:

        • Mitä yritys tekee muiden yritysten kanssa, esimerkiksi:

          • Avataan ja ylläpidetään markkinoita

          • Automatisoidaan toimintaa verkostona liiketoimintatransaktioiden suhteen

    • Ekosysteemistrategian kommunikointi

      • Kehitykseen kuluu paljon vähemmän rahaa, jos kehitys tehdään ekosysteemitasolla

  • Tieteellinen välihyppy: Core alustan arvoajurit

    • Datan synkronointi, saavutettavuus, järjestelmien integrointi, tehtävien automaatio, sisällön jakaminen, sähköiset transaktiot

    • Vastaajien arvot kartoitettiin ja niitä verrattiin Core alustan arvoajureihin

  • Ekosysteemistrategian luominen:

    • Alkaa työpajalla, jossa kysytään:

      • Mitä samoja toimintoja meillä on kilpailijoiden kanssa, joista ei tule mitään lisäarvoa meidän JA kilpailijan loppuasiakkaalle?

      • Etsitään oikeat henkilöt keskusteluun kilpailijaverkostosta

        • Priorisoidaan toteutettavat asiat

      • Luodaan ympäristö, jossa ekosysteemitasolla on keinot tehostaa toimintaa halvemmalla

      • Aktiviteetit vastuutetaan, seurataan ja arvioidaan samalla tavalla kun muitakin aktiviteetteja yrityksissä

  • DBE Core Oy:n ja DBE LAB:in rooli

Miten hajautettu muodoltaan ja sisällöltään epäyhtenäinen tieto saadaan yhteentoimivaksi

Tomi Dahlberg

DBE LAB

07 DBE Lab kevätseminaari 2020 Tomi Dahlberg.pdf

Esityksen sisältö: Miten hajautettu, muodoltaan ja sisällöltään epäyhtenäinen tieto saadaan yhteentoimivaksi

Tomi Dahlberg selventää esityksessään, mistä tiedon yhteentoimivuuden tarve tulee ja miksi ja millä tavalla tieto on epäyhtenäistä. Hän kertoo, miten tietojärjestelmämarkkinat ovat vaikuttaneet tiedon epäyhtenäisyyden syntymiseen, millä tavoilla tiedot eroavat toisistaan ja miten tietojen yhteentoimivuutta voidaan toteuttaa ja hallita metatietojen avulla.

  • Mistä tiedon yhteentoimivuuden tarve tulee

    • Tiedon halutaan liikkuvan organisaation sisäisten järjestelmien tai tietovarastojen välillä

    • Tiedon halutaan liikkuvan organisaatioiden välillä niiden keskinäisissä liiketoimintatapahtumissa

  • Miksi ja millä tavalla tieto on epäyhtenäistä?

    • Digitaalinen tieto on todellisen tiedon abstrakti kuvaus

    • Yrityksen eri toiminnoissa käsitellään samoihin kohteisiin liittyvää tietoa (asiakkaat ym.) Toimintojen tarpeet ovat kuitenkin erilaisia

    • Digitaalisen tiedon käyttötilanteet muuttuvat ajan myötä

    • Suurilla yrityksillä on satoja tietojärjestelmiä, jotka ovat otettu käyttöön pitkän ajan aikana

  • Tietojärjestelmämarkkinoiden tiedon epäyhtenäisyyttä lisäävä vaikutus

    • Tietojärjestelmät ostetaan ulkopuolelta, useilta eri yrityksiltä

      • Tietojärjestelmän kehittäjä omistaa tietojärjestelmässä käytetyn tietomallin. Tietomallit on kehitetty yleisiin tarkoituksiin, ei yhden yrityksen tarpeisiin.

      • Runko-ohjelmistojen käyttöönotossa tietomallit ja tietokannat räätälöidään asiakkaan liiketoiminnan senhetkisiin tarpeisiin.

        • Jos runko-ohjelmiston eri osia otetaan eri aikaan käyttöön, myös räätälöinnit ovat erilaisia

    • Voiko tiedon epäyhtenäisyyttä hallita golden record periaatteella? (Parhaan totuuden periaate)

      • Rajoitetusti

      • Käyttötilanteissa syntynyttä ja tarvittavaa tietoa ei saa kuitenkaan poistaa

  • Miten tiedot poikkeavat toisistaan?

    • Perinteiset erot:

      • Rakenne – tietokannassa olevat käsitteet ja käsitettä yksilöivät kentät (eli attribuutit)

      • Hierarkia – onko tietokannan käsitteillä ja yksilöivillä kentillä yksi tai useampi taso, esimerkiksi tuote

      • Muoto – kuinka pitkä kukin tietokenttä on, onko se numeroita tai kirjaimia

      • Pakollisuus – onko tieto pakollinen vai tarvittaessa oleva

      • Määrä – voiko tietoja olla yksi vai useita, esimerkiksi tuoterivit

    • Digitaalisen tiedon räjähdys on lisännyt digitaalisen tiedon ominaisuuksien eroja

  • Tietojen yhteentoimivuus toteutetaan metatiedolla

    • Kolme metatiedon ryhmää;

      • Tekniset metatiedot

      • Tietojen käsittelyyn liittyvät metatiedot

      • Tiedon merkityksen kuvaavat metatiedot

  • Miten tietojen yhteentoimivuus toteutetaan

    • Sovitaan yhdessä mistä tiedoista jaettava tieto koostuu

    • Yrityksillä tiedot ovat kuitenkin erilaiset

      • Mapataan oman taustajärjestelmän tiedot yhdessä sovittuihin tietoihin

  • Tietojen yhteentoimivuuden toteuttaminen monimutkaisissa tietoympäristöissä

    • Monimutkaisessa tietoympäristössä halutaan yhdistää tietoa useasta tiedon ominaisuuksilta poikkeavasta kooltaan suuresta tietovarastosta

    • Tietojen yhteentoimivuus on osin tietojen tuomista yhtä aikaa saataville

      • Käytetään yhdessä sovittuja tietomalleja, versioidenhallinta aikaleimoin

  • Yhteenveto

    • DBE Core tutkimusten tulokset ovat lisänneet merkittävästi ymmärrystä ja, mikä tärkeintä, kykyä toteuttaa tiedon yhteentoimivuus sekä nk. kaupallisissa sanomissa että monimutkaisissa tietoympäristöissä

    • Intensiiviset keskustelut ja osallistuminen OASIS teknisen komitean työhön 2018 alkaen teknisen tuotetiedon saamiseksi osaksi UBL 2.3 standardia, osallistuminen UBL:n johdannaisen PEPPOLin standardointityöhön 2020 alkaen

    • Osallistuminen kansalliseen, pikahyväksymisellä kansainvälisesti hyväksyttäväksi ehdotettavan ISO metatietostandardin kehittämiseen Suomen standardisoimisliiton (SFS) projektissa 2019->

    • Osallistuminen kolmen Governance of Data standardin kehittämiseen (ISO/(IEC JTC1 SC40- 38505) 2014 alkaen ja lohkoketjujen standardointiin 2020 (TC-307)

Mitä ovat UBL ja PEPPOL, mitä arvoa ja hyötyä ne tuottavat tiedon yhteentoimivuudelle ja vaihdolle

Kari Korpela

DBE Core Oy

08 DBE Lab kevätseminaari 2020 Kari Korpela.pdf

Esityksen sisältö: Mitä ovat UBL ja PEPPOL, mitä arvoa ja hyötyä ne tuottavat tiedon yhteentoimivuudelle ja vaihdolle

Kari Korpela käy esityksessään läpi mitä ovat UBL ja PEPPOL ja mitä hyötyä niistä on suomalaisille yrityksille ja miten ne toimivat Eurooppalaisessa yhteisössä. Hän käy läpi esimerkin ALV verojen maksun ja tullauksen muutoksesta 1.1.2021, esittelee UBL standardin ja rakenteen, käy läpi kuinka dataa voidaan uudelleenkäyttää ostosta maksuun prosessissa, esittelee PEPPOL verkoston Euroopassa, käy läpi esimerkin Tanskan siirtymisestä digitaalisiin hankintoihin 1.1.2021 sekä esittelee lohkoketjuteknologian standardoinnin alkamisen ja antaa esimerkin lohkoketjun toiminnasta hankinnassa ostajan, myyjän ja rahoittajan välillä.

  • Mitä UBL ja PEPPOL ovat, mitä hyötyä niitä on suomalaisille yrityksille ja miten ne toimivat Eurooppalaisessa yhteisössä

  • ALV verojen maksaminen ja tullaaminen

    • 1.1.2021 Euroopan laajuisesti kaikki alle 22€ tuotteet tulee tullata

    • Suomeen tulee 15 miljoonaa tullattavaa lähetystä lisää

    • Tarvitaan standardeja ongelman ratkaisemiseksi

  • PEPPOL hyödyntää UBL standardia

  • UBL 2.2 version esittely

    • 81 sanomatyyppiä

    • ISO standardin status 2014

    • Avoin standardi

    • Kehittäjänä OASIS

  • UBL rakenteen esittely

  • Datan uudelleen käyttö ostosta maksuun prosessissa

  • PEPPOL verkosto Euroopassa sähköisessä laskutuksessa

    • Access point = operaattori joka toimii asiakkaiden järjestelmien linkkinä

    • PEPPOL Authority = auttaa ja sertifioi omia toimittajia omassa maassaan

      • Suomella ei ole omaa PEPPOL authoritorya

  • Tanska siirtyy digitaaliseen hankintaan 1.1.2021

    • Sähköistetään ostosta-maksuun prosessi

  • UBL aloittaa lohkoketjuteknologian standardoinnin

  • Esimerkki lohkoketjun toimimisesta hankinnassa

    • Mukana ostaja, myyjä ja rahoittaja

    • Lohkoketjuteknologia luo digitalisaation ERP-järjestelmien välille

Mitä ainutlaatuista lohkoketjuteknologia ja pilvipalvelut tarjoavat yritysten väliselle digitaaliselle tiedonvaihdolle

Mika Lammi

DBE Core Oy

09 DBE Lab kevätseminaari 2020 Mika Lammi.pdf

Esityksen sisältö: Mitä ainutlaatuista lohkoketjuteknologia ja pilvipalvelut tarjoavat yritysten väliselle digitaaliselle tiedonvaihdolle

Mika Lammi selventää kryptovaluuttojen ja teollisuuden lohkoketjujen eroa, käy läpi lohkoketjuteknologian ja pilvipalveluiden arvoajureita ja kuinka ne voidaan yhdistää, perustelee verkostojen arvojen kasvun eroja suljetussa ja avoimessa verkostossa sekä esittelee pilvipohjaisen lohkoketjun konseptin.

  • Lohkoketjuteknologian eri käyttötarkoitukset, eroavat toisistaan

    • Kryptovaluutat ja tokenisaatio

      • Luodaan / ladataan arvoa algoritmisillä keinoilla

    • Teollinen lohkoketju

      • Luodaan arvoa luottamuksesta, jota lohkoketju mahdollistaa

      • Hallinnollinen hajauttaminen vs. Tekninen hajauttaminen

      • Hyperledger projekti isoin lippulaiva teollisen lohkoketjun soveltamiselle

  • Arvoajurit

    • Pilvipalvelut:

      • Kustannussäästöt, turvallisuus, mobiilikäyttö, automaattiset päivitykset, kestävä kehitys

    • Lohkoketjut tuovat uusia arvoajureita, jotka eivät ole olleet mahdollisia aiemmin:

      • Näkyvyys dataan, tiedon keskittäminen (tietolähteiden yhdistely), luottamus dataan, automaatio, kestävyys (lohkoketju on hyvin vaikeaa kaataa)

    • Pilvipalveluiden ja lohkoketjujen arvoajurit voidaan nyt yhdistää

  • Verkostojen arvon kasvu on eksponentiaalista

    • Suljettu verkosto vs. avoin verkosto

  • Pilvipohjaiset lohkoketjut (Cloud chain)

    • Tavallinen pilvipalvelu, johon on liitetty älykkyyttä ja automaatiota mukaa

    • Mahdollisuus hallita organisaation datavirtoja standardilla tavalla